Miksi treenatessa saattaa tulla vammoja ja kuinka välttää niitä 

Urheiluvammat ovat moniuloitteisia ja usein monen eri syyn seurausta. Syiden ymmärtäminen auttaa ennalta ehkäisemään vammoja ja auttaa myös kuntoutumaan jo saaduista vammoista. 

1. Kokonaiskuormitus ja kuormituksen tasaisuus.

Ihmiskeho pystyy vastaanottamaan rajatun määrän kuormitusta. Liiallinen harjoittelu mukaan lukien muunkin kuin harjoittelun tuoma kokonaiskuormitus lisää vammautumisriskiä. Myös epäsäännöllinen harjoittelu tai harjoittelun kasaantuminen vaikkapa lisää riskiä. Vammautumisen ehkäisemiseksi kannattaa aloittaa treenaaminen rauhassa ja lisätä volyymiä asteittain ajan mittaan. Treenaamisen jatkuvuus tasaisena ja riittävästä palautumisesta huolehtiminen on tärkeää vammojen ehkäisemisessä.

2. Palautuminen

Palautuminen vaikuttaa siihen kuinka paljon treenaamista keho sietää ja pystyy vastaanottamaan. Parempi palautuminen vähentää vammautumisriskiä ja lisää kykyä vastaanottaa harjoitusvaikutuksia paremmin. Palautuminen koostuu unesta ja levosta, stressin määrästä yleisesti sekä ravitsemuksesta. Unen puute lisää vammautumisriskiä merkittävästi. Toisaalta riittävä unen saanti enteilee hyvää paranemista vammasta. Unelle on syytä antaa riittävästi aikaa ja tilaa. Jos nukkuminen on vaikeaa syystä tai toisesta, kannattaa treenimääriä vähentää näinä aikoina.

Mielialat ja stressi vaikuttavat myös paljon. Kasvanut stressin määrä sekä huonot mielialat lisäävät vammautumisriskiä edelleen. Esimerkiksi vaikeiksi ja raskaiksi koetut elämäntapahtumat ja korkeaksi koettu stressi on yhdistetty kohonneeseen vammautumisriskiin. Kun harjoittelulle on asetettu kovat tavoitteet, on tärkeää pyrkiä hallitsemaan stressitekijöitä. Tehokkaiksi on koettu mm. Erilaiset mindfulness- ja hengitysharjoitteet. On myös tärkeää ymmärtää laskea harjoittelun intensiteettiä tarpeen tullen.

Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi useista eri syistä. Ylipaino sekä liiallinen rasva kehossa voi olla syynä jännevammoihin sekä nivelrikkoon. Toisaalta taas kasvava lihasmassa vähentää näiden riskiä. Vammoista toipumiseksi on myös tärkeää, että ruokavalio sisältää riittävästi energiaa, proteiinia ja D-vitamiinia. Liian vähäinen energian saanti on taas yhdistetty etenkin luihiin kohdistetuvien vammojen syntyyn.  Näistä syistä on tärkeää syödä riittävästi ja monipuoisesti ja ylläpitää terveellistä kehonkoostumusta.

3.Liikkeiden suoritustekniikat

Liikkeiden suoritustekniikalla voidaan vaikuttaa siihen, mille alueelle, tai rakenteelle kuormitus kohdistuu. Esimerkiksi kyykyssä painon suuntautuminen eteen (enemmän päkiälle) kuormittaa enemmän polvia, kun taas painon suuntautuminen taakse (enemmän kannoille) kuormittaa enemmän lantiota ja selkää. Liikaa kuormaa mille tahansa rakenteelle lisää kyseisen rakenteen vammautumisriskiä. Liikkeiden tekniikoiden valmennuksen ja ohjaamisen puute lisää tätä myös. Kuormituksen tasainen annostelu eri kehon rakenteille sekä liikkeiden ja tekniikoiden huolellinen ohjaaminen ja opettaminen puolestaan ennaltaehkäisevät vammautumisriskiä.

4. Treeni- ja vammahistoria

Kunnon kohottaminen ja ylläpitäminen tasaisesti koko elämän ajan vähentää vammariskiä. Myös hyvä ja pitkälle treenattu kestävyyskunto ja hapenottokyky vähentävät riskejä vammautua. Mitä enemmän treenihistoriaa on takana, sen pienemmällä todennäköisyydellä vammoja syntyy. Enimmillään vammautumisriski on aloittelijoilla ensimmäisen vuoden aikana treenamisen aloittamisesta. On tärkeää siis aloittaa rauhassa ja huolehtia riittävästä palautumisesta ja palauttavan liikunnan ja tekemisen määrästä. 

Jos menneisyydessä vammoja on ollut paljon, niitä on todennäköisesti myös tulevaisuudessa enemmän kuin vammattomilla kanssa treenaajilla. Ihmiset vammautuvat eri tavoin vaikka tekevät täysin samaa treeniohjelmaa. Jos menneisyydessä on useita vammoja tai tietty vamma toistuu, kannattaa panostaa kuntoutumiseen ja treenaamisen tarkempaan suunnittelemiseen. Yleensä etenkin toistuva vamma kielii lihashekkoudesta vammautumisalueella tai sen läheisyydessä. Myös vammautuminen itsessään lisää lihasheikkoutta alueella. 

5. Psykososiaaliset tekijät 

Esimerkiksi kulttuurilliset tekijät voivat vaikuttaa epäsuorasti vammojen syntyyn. Esimerkiksi tiimin tai vastaavien aiheuttama paine voi lisätä tarvetta harjoitella ja suorittaa liikaa. 

On tärkeää pystyä hyväksymään kipu, vammat ja niistä kuntoutumisen vaatima aika. On tärkeää, että vammaa ei vähätellä, sillä mitä pitempään sen kanssa eletään, sen pitempään siitä toipumiseen menee aikaa.

 

 

/Sanni